Yhteistyö on voimaa pohjoisen kiertotalouden kehittämisessä

Miika Vanhatalo Filtrabit Oy:sta, Sanna Rousu The Warming Surfaces Companysta, Aila Ryhänen BusinessOulun kiertotalousklusterista sekä Rauno Toppila Oulun ammattikorkeakoulusta keskustelevat Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa järjestettävästä KiertotalousAreenasta. Kuvaaja: Samuli Savukoski

Julkaistu:

Oulun seutu on yksi suomalaisen kiertotalouden keskittymistä. Seudulla toimii myös BusinessOulun yhdeksi kärkihankkeeksi perustettu kiertotalousklusteri, joka edistää alueen yritysten kiertotalousliiketoimintaa.

Vuonna 2022 perustettu kiertotalousklusteri tukee yritysten siirtymistä kiertotalouteen ja toimii avoimena ekosysteeminä edistäen sitä, että yritykset löytävät asiakkaita ja kumppaneita niin yritys- kuin julkiselta sektorilta ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista.

Kiertotalousklusteri tarjoaa jäsenilleen tietoa kiertotaloudesta, mahdollisuuden verkostoitua, tapahtumia ja koulutuksia, näkyvyyttä oman yrityksen ratkaisuille sekä tietoa BusinessOulun tarjoamasta tuesta yrityksen liiketoimintaan.

– Sanoisin, että tärkein apumme kiertotalouden piirissä toimiville yrityksille on tiedon ja kontaktien lisääminen.  Käytännön elämässä toimintamme on esimerkiksi sitä, että järjestämme yrityksille yhteisiä tilaisuuksia, jossa voi tavata toisiaan ja saada tietoa uusista asioista, kuten lainsäädäntömuutoksista tai oman alan kehityksestä, kiertotalousklusterin vetäjä Aila Ryhänen luonnehtii.

Kiertotalousklusteri on yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa rakentamassa Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa järjestettävää KiertotalousAreenaa, joka on kiertotalousklusterin vuosittainen päätapahtuma. Tänä vuonna messuosastona järjestettävä KiertotalousAreena keskittyy kiertotalouden tutkimus- ja kehitysympäristöihin sekä kiertotalouden uusiin yrityksiin.

Kiertotalouden tutkimus- ja kehitysympäristöt tarjolla

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) tuo KiertotalousAreenalla esille kiertotalouden tutkimus- ja kehitysympäristönsä. Vähähiiliset ratkaisut on Oamk:n yksi painoala.

– KiertotalousAreenalla meilläkin on energiateema, joka keskittyy vähähiilisissä ratkaisuissa energiatehokkaaseen rakentamiseen ja kiertotalouteen, erityisesti soveltavaan tutkimukseen, jota meillä on tekemässä noin 30 henkilöä, Oamk:n projektipäällikkö Rauno Toppila kertoo.

Oamk tutkii ja kehittää rakennusten kiertotaloudessa esimerkiksi betonin kierrättämiseen parempia ratkaisuja, samoin energiantuotannon ei-fossiilisia ja bioenergiaratkaisuja.

– Tutkimustoimintamme on pääosin hybridilaboratoriossamme, jossa voidaan mitata päästöjä. Pystymme siellä valitsemaan hinnaltaan tai päästöiltään edullisimman energialähteen. Teemme soveltavaa tutkimusta yritysten kanssa, mikä tuo alueellista vaikuttavuutta. Tarjoamme yrityksille myös työpajoja, joissa ne voivat kokeilla demonstraatioita ja laitteita sekä nähdä niiden kysyntä- ja hintajoustoja, Toppila toteaa.

Tulevaisuuden pölynpoistoteknologia terästeollisuuteen

Yksi kiertotalousklusterin jäsenyrityksistä on Filtrabit Oy, joka on kehittänyt uudenlaisen energiaa ja materiaaleja säästävän pölynpoistoteknologian.

– Terästeollisuudessa on vanhoja pölynpoistojärjestelmiä, jotka kaipaavat päivitystä. Meidän järjestelmällämme ne pystytään päivittämään nykynormeihin. Meillä on pilottilaite toiminnassa SSAB:n Raahen tehtaalla, jossa on saavutettu merkittävä hiilidioksidisäästö suodatuslaitteillamme, Filtrabit Oy:n tekninen myynti-insinööri Miika Vanhatalo kertoo.

Laitteisto kerää koksipölyä talteen teräksen alkupään tuotannosta. Suodatetun pölyn sisältämät raaka-aineet voidaan käyttää hyödyksi prosessin monessa eri vaiheessa, eivätkä raaka-aineet mene hukkaan, kuten aiemmin. Samalla säästyy energiaa ja kaivannaisteollisuuden neitseellisiä raaka-aineita. Arvokkaat maametallit ja mineraalit, jotka saadaan prosessista pölynä talteen, voidaan nekin hyödyntää ja säästää näin neitseellisen luonnon tuhoamista.

– Olemme tehneet palvelumme hyvin helpoksi asiakkaillemme. Meillä on käytössä vuokramalli, jolla pystymme siirtämään yritysten miljoonaluokan pussisuodatininvestointeja 5–10 vuotta eteenpäin jatkamalla olemassa olevan laitteen käyttöikää. Eli kyseessä on tosi merkittävät säästöt asiakkaillemme. Samalla pölynpoistot tehostuvat, Vanhatalo korostaa.

Modulaarinen ja skaalautuva laitteisto on helppo asentaa prosesseihin jälkikäteen ilman tuotantokatkoksia. Näin pölynpoisto pysyy tehtaan kasvun tahdissa.

Aivan uudentyyppinen älykäs lämmitystapa

KiertotalousAreenalla on myös The Warming Surfaces Company, joka on reilun vuoden ikäinen VTT-lähtöinen spinoff-yritys.

The Warming Surfaces Company on kehittänyt täysin uudentyyppisen lämmitystavan. Yrityksen kehittämät älykkäät Halia-säteilylämmittimet perustuvat paperinohueen ja keveään lämmityselementtiin, joka integroituu saumattomasti erilaisiin sisätilojen pintamateriaaleihin, kuten seiniin, lattioihin, oviin, huonekaluihin ja muihin kalusteisiin. Samalla teknologia tarjoaa huomattavat materiaalisäästöt. Valmistusteknologia käyttää myös hyvin vähän energiaa.

– Halian avulla ei tarvitse lämmittää koko sisäilmamassaa koko aikaa. Riittää, että tilassa olevat ihmiset ja esineet lämmitetään. Lämmitys on päällä vain silloin, kun ihminen tulee tilaan. Laitteisto reagoi hyvin nopeasti ja lämpö tulee juuri siihen kohtaan, missä sitä tarvitaan, kertoo vastuullisuusjohtaja Sanna Rousu The Warming Surfaces Company:stä.

Halian tarjoama energiansäästö on suuri etu käyttäjän kannalta. Huonelämpötila voidaan laskea huomattavasti nykyistä alemmaksi.

– Joissakin sovelluskohteissa, kuten terassilämmittimissä voidaan saavuttaa jopa 80–90 prosentin energiansäästö nykyisiin energiasyöppöihin menetelmiin verrattuna, Rousu kertoo.

The Warming Surfaces Company tähtää suoraan kansainvälisille markkinoille. Suurin kiinnostus näyttäisi tulevan Etelä-Euroopan maista.

– Voimme tarjota leasing- ja vuokrausmalleja tai lämpö voidaan myös myydä palveluna.

KiertotalousAreenan järjestämisen mahdollistaa Automotive and Circular Economy Clusters -hanke, jota rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan liitto EU:n osarahoituksella.