Työn Taitajien lukukauden 2025 ensimmäisessä opetushenkilöstön tapahtumassa pureuduttiin autoteollisuuden osaamistarpeiden muutoksiin laajasti aina autojen suunnittelusta korjaukseen, logistiikkaan ja myyntiin ja markkinointiin saakka.
Tapahtuma kiinnosti runsaasti yläkoulujen, lukioiden ja toisen asteen opinto-ohjaajia. Autoalan, autoteollisuuden ja logistiikka-alan nykyisyyttä ja tulevaisuutta tapahtumassa valottivat Oulun Automotive klusterin Kari Poikkimäki, Elektobit Automotive Finland Oy:n Laura Vähäsaari, Wetteri Auto Oy:n Pekka Palo sekä Pörhön Autoliike Oy:n Pekka Mustonen ja Mika Koistinen.
Mekaniikkaa, digitalisaatiota, tekoälyä ja kestävää kehitystä
Oulun Automotive klusterin Kari Poikkimäki avasi jo viisi vuotta Oulussa toimineen Oulun Automotive-klusterin toimintaa ja tavoitteita. Klusterissa on mukana 120 yritystä, joista 80 on Oulun seudulta. Mukana yhteistyössä on myös tutkimusorganisaatioiden asiantuntijoita sekä alueen korkeakoulut ja ammatillinen toinen aste.
– Autoteollisuuden ja logistiikka-alan muutokseen vaikuttavat nyt sähköistyminen, biopolttonaineet, vety, autonomiset ja etäohjattavat ajoneuvot, konnektiviteetti ja sen mukanaan tuomat muutokset sekä integraatiot muihin järjestelmiin, kertoi Poikkimäki.
Alalle tarvitaan etenkin koodareita ja AI-osaajia. Teknologiatuntemusta vaaditaan niin automekaanikoilta kuin myös raskaan kaluston kuljettajilta. Poikkimäki mainitsi esimerkkinä logistiikka-alalta rekkakuskin ammatin: tulevaisuudessa kuski ei kuljeta enää vain yhtä, vaan kolmea toisiinsa yhdistettyä rekkaa.
Autoalan jo käynnissä olevasta muutoksesta kertoo hyvin myös Pekka Palon avaama omamekaanikko-palvelun kehittyminen perinteisen työnjohtomallin tilalle. Tällä tarkoitetaan sitä, että automekaanikko hoitaa itsenäisesti koko asiakaspalveluketjun. Se taas tarkoittaa, että automekaanikon osaamistarpeet ovat laajat aina asiakaspalvelusta myyntiin ja itse auton huoltoon sekä korjaukseen. Myös itsensä johtaminen työelämätaitona korostuu. Lisäksi autotekniikka vaatii uudenlaista osaamista ja kykyä omaksua uutta teknologiaa mekaanisen korjausosaamisen lisäksi.
Sekä Pörhön että Wetterin tarinoissa korostuivat paitsi teknologia ja digitalisaatio alan muokkaajina niin myös työntekijöiden osaamisen päivittämisestä huolehtiminen ja työtyytyväisyys. Molemmat yritykset nostavat esiin myös kestävän kehityksen teemoja ja huomioimista liiketoiminnassaan. Tästä kertoo konkreettisesti esimerkiksi hiilijalanjäljenlaskenta, jonka Palo kertoi olevan jo autovalmistajien vaatimus ja edellytys liiketoiminnalle. Pekka Mustonen mainitsi esimerkkeinä yrityksen omat aurinkopaneelit, käytössä olevat 50kW latausaseman ja biokaasuaseman.
Oulun erityisosaaminen
Poikkimäki kertoi Oulun yritysten erityisosaamisen autoteollisuuden arvoketjussa olevan useilla teknologia- ja digitalisaatio-osaamista vaativilla osa-alueilla. Osaamisalueita on yhteensä 21, ja niihin kuuluvat esimerkiksi AI- ja ohjelmisto-osaaminen, sisustus ja valaistus, kyberturvallisuus ja logistiikka.
Yksi vahvasti Oulun automotive klusterissa vaikuttavista yrityksistä on Elektrobit Automotive, joka työllistää Oulussa yli 300 työntekijää ja maailmanlaajuisesti yli 4000 työntekijää. Elektrobitin osaaminen ja ratkaisut näkyvät maailmanlaajuisesti 600 miljoonassa autossa. Laura Vähäsaari korosti pehmeiden taitojen merkitystä työelämässä ja työllistymisessä. Pehmeillä arvoilla tarkoitetaan taitoja ja kykyjä, jotka muovaavat ihmisen käyttäytymistä sekä asenteita. Myös tapa kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa ovat osa pehmeitä taitoja.
– Meillä on osaajia hyvin erilaisilla taustoilla. Vastikään on rekrytoitu muun muassa fyysikko. Tarvittava substanssiosaaminen opitaan ja se kehittyy työssäoppimisen myötä esim. projektien kautta, totesi Vähäsaari.
Työelämän tarpeiden huomioiminen koulutuksessa Oulun seudulla
Kari Poikkimäki kertoi esimerkkejä myös siitä, miten oppilaitoksissa reagoidaan alan muutostarpeisiin tarjoamalla opiskelijoille lähitulevaisuuden työelämän tarpeita vastaava koulutus. OSAO:lla on käynnissä hankkeita, joiden tuella pystytään vastaamaan autoalan osaamisen muutostarpeisiin. Oppilaitos on esimerkiksi hankkinut vetyrekan, ja opiskelijat pääsevätkin jo opintojen aikana tutuiksi uusilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen hallinnoinnin kanssa. Oulun yliopistolla puolestaan on tehty tutkimustyötä alan tulevaisuuden kokonaiskuvan ja muutosten vaatimusten osalta. Nämä tulokset pyritään viemään käytäntöön osaksi opetusta. Autoalan keskusliitto on muutoksessa mukana varmistamassa jo työelämässä olevien osaamisen päivittämistä.
Wetterin ja Pörhön edustajat totesivat yrityksissään sekä autoalalla yleisesti olevan tarvetta hyvin monenlaiselle osaamiselle ja osaajille eri koulutusasteilta nyt ja tulevaisuudessa. Aiemmin ammatillisen toisen asteen opettajana toiminut Pekka Palo korosti yritys-oppilaitosyhteistyön merkitystä. Hän kaipaisi aiempaa enemmän mukaan yhteistyöhön yläkoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajia ja korosti myös, että työelämässä on mahdollisuuksia monenlaisista taustoista tuleville nuorille.
Työn Taitajien Ville Saviluoto oli tyytyväinen tapahtuman antiin.
– Opetushenkilöstölle tapahtuma tarjosi syväluotaavan näkemyksen niin autoalan monipuoliseen nykytilanteeseen, kuin myös tulevaisuuteen Oulun seudulla. Tulevaisuuden osaajilta tarvitaan jatkossakin perinteisiä kädentaitoja ja teknologista ymmärrystä, mutta samalla rinnalle nousevat yhä vahvemmin sosiaaliset taidot ja teknologian vahvistuva asema myös autoalalla. Ala tarjoaakin monipuolisia työtehtäviä ja etenemismahdollisuuksia nuorille, Saviluoto summaa.
Lisätietoja:
