Oulun ammattikorkeakoulu Oamk on jo kuuden vuoden ajan kehittänyt hybridilaboratoriota, jossa suunnitellaan vähähiilisiä energiantuotannon ratkaisuja. Samalla se toimii energiatekniikan opiskelijoiden oppimisympäristönä tarjoten mahdollisuuden käytännönläheiseen oppimiseen. Laboratorion tarkoituksena on vastata energiatekniikan alan kasvaviin tarpeisiin ja tarjota myös yrityksille tiloja ja resursseja vähähiilisten ratkaisujen tutkimukseen.
Oamkin vähähiilisten ratkaisujen kehittämispäällikkö Rauno Toppila sekä digitaalisten ja vähähiilisten ratkaisujen projektipäällikkö Kalle Nuortimo kertovat, että laboratorio on tärkeä osa Oulun alueen energia- ja tutkimuskenttää.
– Hybridilaboratorio tarjoaa alueen yrityksille ja tutkimusyhteisölle mahdollisuuden kehittää, testata ja optimoida monipuolisia energiantuotantoratkaisuja. Tällä hetkellä keskitymme muun muassa bioenergian, geotermisen energian, aurinkovedyn ja lämpöakkujen tutkimiseen ja kehittämiseen, Toppila selittää.
Monipuolinen oppimisympäristö tulevaisuuden insinööreille
Hybridilaboratorion yksi päätavoitteista on tarjota energiatekniikan opiskelijoille monipuolinen oppimisympäristö, jossa he pääsevät näkemään ja oppimaan, miten erilaiset bioenergian ja ei-fossiilisen energian tuotannon teknologiat toimivat.
– Tulevaisuuden energiatekniikan insinööreillä täytyy olla laaja ymmärrys eri energiamuotojen kuormittavuudesta ja niiden käytön optimoinnista. Ensimmäiset energiatekniikan insinöörit valmistuvat vuonna 2029, ja heidän osaamisensa tulee olemaan avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2035 mennessä. Koulutuksen laatu heijastuu myös työelämään, kertoo Nuortimo.
Uusia kehittämishankkeita on hahmoteltu muun muassa yhdistämällä ammattikorkeakoulujen energialaboratorioita yhdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi, joka kommunikoi digitaalisen tiedon avulla. Toteutuessaan tämä mahdollistaisi energiaratkaisujen demonstraatiot reaaliajassa ja datan jakamisen eri toimijoiden kesken. Myös yritykset pääsisivät testaamaan, miten erilaiset tekniset ratkaisut ja niiden vaihtamiset vaikuttavat kokonaisuuteen ja sen osaprosesseihin.
– Laboratorion kehitykseen ja toiminnan laajentamiseen on lähtenyt mukaan monia sidosryhmiä, joista keskeisimpiä ovat alueen yritykset ja Oulun Innovaatioallianssi OIA. Rahoitus on edistänyt laboratoriokehitystä merkittävästi, ja olemme kiitollisia myös Suomen Yliopistokiinteistöjen vuokraamista tiloista, Toppila kertoo.
Toppilan ja Nuortimon mukaan pohjoisen alueen merkitys tulee korostumaan tulevaisuuden energiamurroksessa entisestään. Alueelle keskittyy paljon energiantuotannon infrastruktuureja, ja esimerkiksi Lapin alueella tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on Suomen suurinta.
– Hankkeen jälkeinen jatkuvuus on energiaratkaisujen kehitykselle hyvin tärkeää. Uusiutuva energia on osa tulevaisuutta.
Yhteistyön avulla tuodaan erilaiset tekniikat osaksi kokonaisuutta
Hybridilaboratorion seuraavat kehitysaskeleet keskittyvät fyysisten demonstraatioratkaisujen loppuunsaattamiseen. Nuortimo kertoo, että tällä hetkellä esimerkiksi geotermisen energian tuotantoa demonstroidaan Oulun alueen graniittimuodostelmissa porattujen keskisyvien (600 metriä) tutkimuskaivojen avulla. Niistä on tarkoitus kehittää myös digitaalinen kaksosmalli yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.
– Tavoitteenamme on monienergiaoptimointi, eli luoda kokonaiskuva siitä, miten eri tekniikat toimivat osana kokonaisuutta. Esimerkiksi lämpöakkuhankkeessa keskitymme akkukehityksen demoihin yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Yliopisto tutkii kierrätysmateriaalien soveltuvuutta ja me puolestaan tutkimme, mikä on akun rakenne ja mihin se soveltuu energiantuottajaksi. Tulevaisuudessa haluaisimme myös tehdä demonstraation siitä, miten akku rakennetaan kierrätysmateriaaleista.
Laboratorion tulevaisuudensuunnitelmia ohjaa ajatus kestävästä kehityksestä ja kansainvälisistä yhteistyöverkostoista.
– Rakennamme tällä hetkellä alueellisia ympäristöjä ja osallistumme kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin. Tulevaisuudessa tavoitteena on laajentaa yhteistyötä Euroopan tasolle, mikä vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista sekä koulutuksen että tutkimuksen kehittämiseen, Toppila toteaa.
– Vuosia tehty työ pohjustaa sitä, että olemme pikkuhiljaa menossa Euroopan suuntaan. Uusiutuva energia on globaali tulevaisuuden osa-alue, johon myös opiskelijamme pääsevät konkreettisesti vaikuttamaan. Alueellisesti yhteistyö eri oppilaitosten ja yritysten välillä auttaa viemään kehitystä eteenpäin ja jakamaan arvokasta kokemusta ja tietoa laajemminkin, Nuortimo kiteyttää.