Tullisalissa on odottava ja innostunut tunnelma. Aamuvarhaisesta paikalle tulleet näytteilleasettajat tekevät viimeisiä silauksia esittelypisteillään. Infon henkilökunta varmistelee, että etukäteen printatut pohjakartat ovat mukana ja järjestyksessä. Ravintolan henkilökunta huolehtii urakahvilan tarjoilupistettä valmiiksi, sillä juuri näillä minuuteilla saapuvat ensimmäiset opiskelijaryhmät Työntaitajiksi 2025 -tapahtumaan.
Ohjelmalavalla aamun ensimmäinen puhuja Eemeli Alanne Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluista johdattelee yleisöä tunnistamaan omaa osaamista.
– Me kaikki osaamme jotakin, sillä oppimista tapahtuu kaiken aikaa. Sitä vaan ei tule ajatelleeksi. Mieti mitä sä jo osaat ja mitä tykkäät tehdä, Alanne hoksauttaa.
– Oman osaamisen sanoittaminen on taito, jota pitää treenata ja liikkeelle voi lähteä vaikkapa omista harrastuksista. Joku tykkää TikTokata, toinen pelaa jalkapalloa ja kolmas on mukana seuratoiminnassa. Kaikki tekeminen kartuttaa osaamista, ja siitä tässä onkin kyse, Alanne opastaa.
– Oman osaamisen näkyväksi tekeminen on myös keino erottautua työnhakutilanteissa, Alanne jatkaa.
Kaikki työ on arvokasta ja jokainen työkokemus opettaa
Kesätyöntekijöitä palkkaavien yritysten osastolla käy kuhina. Nuoret tutkivat työtarjontaa kiinnostuneina. Osalla kesätyösuunnitelmat ovat jo pitkällä. Kesätyöpaikka lähikaupassa odottaa, mutta aika monelta kesätyöpaikka vielä puuttuu. Hyvät neuvot ja vinkit ovat tässä kohtaa enemmän kuin paikallaan. Niitä on tarjolla työnhakuun pureutuvassa paneelikeskustelussa.
Opiskelija Suvi Tervo kannusti yleisöä tarttumaan tilaisuuksiin.
– Ei kannata olla kronkeli työpaikan suhteen, jos jostakin se työpaikka irtoaa, niin siihen kyllä kannattaa tarttua, kannustaa Tervo.
– Kaikki työ on arvokasta ja kaikki työkokemus opettaa, hän jatkaa.
Samoilla linjoilla oli uravalmentaja Arja Aula-Matila.
– Kesätyöt on mahtava mahdollisuus miettiä samalla myös omaa ammatinvalintaa. Elämä kantaa kyllä, olkaa rohkeita ja uskaltakaa ja olkaa ylpeitä aina siitä työstä, jota satutte tekemään, Aula-Matila sanoo.
Urakahvilaan jonottaneet nuoret miehet kommentoivat Työntaitajiksi-tapahtumaa hauskaksi. ”Meillä on ollut aivan mahtava päivä”, toteaa yksi nuorista.
– Ja tuo lavaohjelma on ollut tosi kiinnostava – saatiin kyllä hyviä vinkkejä, huikkaa toinen ja kiiruhtaa kahvittelemaan uraohjaajan kanssa.
Muhoksella maatalousyrittäjyyttä opiskeleva Eemeli treenaa monitoimikoneen käyttöä simulaattorilla.
– Ei tämä oo vaikeeta. Vaatii kyllä vähän koordinaatiota, mutta kyllä tämänkin oppii, Eemeli selvittää.
– Maatalous on mulle elämäntapa ja tykkään siitä, että saan olla tuottamassa puhdasta ruokaa ihmisille, kertoo omaan uravalintaansa tyytyväinen Eemeli. Hänen sydäntään lähellä ovat myös eläimet ja niiden hyvinvointi.
Älä koskaan sano ei koskaan – yrittäjyys voi yllättää
Päivän edetessä Tullisalin tunnelma tiivistyy. Työnantajat kertovat, että tänä vuonna nuoret ovat tulleet entistä rohkeammin kyselemään töitä. Se on jopa yllättänyt.
Taustalla kuuluttaja kehottaa nuoria tutustumaan eri alojen ammattilaisiin ammattikirjastossa, jossa vuodesta toiseen yksi suosituimmista ammateista on poliisin ammatti. Tarjolla on myös kokki, lääkäri, ravintoloitsija, on toimintaterapeutti ja parturi-kampaaja ja monia muita ammattilaisia, jotka ovat valmiita kertomaan työstään nuorille.
Ohjelmalavan juontajat Hanna Palmroos ja Robi Tolonen ovat pitäneet koko päivän yllä hyvää energiaa ja rentoa fiilistä. Pian lavalle nousevat yrittäjyyteen vihkiytyneet paneelikeskustelijat.
Mistä tietää, kenestä on yrittäjäksi tai miksi ylipäätään kannattaisi harkita yrittäjyyttä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsivät vastauksia muusikko ja laulaja Matilda Paakinaho, yrittäjä Joona Takkula sekä asiantuntija Sari Kauppila.
– Yrittäjänä olemisessa on parasta se vapaus, kun saa itte päättää, mitä tekee ja voi tavoitella niitä omia unelmia, Paakinaho kertoo.
Viher- ja pihanhoitoalan yrittäjä Joona Takkula oli jo nuorena päättänyt, että hänestä ei tule koskaan yrittäjää, mutta toisin kävi. Nyt yrittäjyyttä on takana jo viisi vuotta.
– Kyllähän yrittäjyyteen sisältyy paljon myös epävarmuutta, stressiä ja kiirettä, mutta yhtä paljon on niitä hienoja hetkiä. Koen ylpeyttä siitä, että olen ryhtynyt yrittäjäksi, pohtii Takkula.
Kauppilalle yrittäjyys on parhaimmillaan intohimoa, innostusta ja uuden oppimista.
– Yrittäjyys vaatii sitkeyttä ja resilienssiä. Parasta on se, kun kovan työn jälkeen onnistuu – ne hetket ovat ihan sitä parasta, Kauppila hehkuttaa.
Onnenkantamoisia ja suunnanvaihteluita
Oman urapolun tarkasteleminen jälkikäteen, paljastaa usein sen, että kaikki ei mennyt aivan siten, kuin oli suunniteltu. Elämä yllättää aina ja niin kävi myös hollantilaiselle Roelf Aalpoelille. Rakkaus lennätti hänet Ouluun reilut kymmenen vuotta sitten. Nyt hän asuu ja työskentelee Oulussa ja on myös perheen isä.
Työelämään Aalpoel otti tuntumaa jo nuorena suvun perheyrityksessä. Lihakaupassa opitut asiakaspalvelutaidot ovat sittemmin hioutuneet ja jalostuneet ammattitaidoksi koulutuksen ja työelämäkokemuksen myötä. Nykyisin Aalpoel työskentelee myynnin ja markkinoinnin parissa, työssä, jossa hän saa hyödyntää monipuolista kielitaitoaan. Työllistyminen suomalaisille työmarkkinoille vaati kuitenkin ponnisteluja ja kärsivällisyyttä sekä sitä suomen kielen taitoa.
– Kuvitelkaa, että opiskelette joka päivä kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa suomea, suomea, suomea ja suomeksi. Välillä tuntui, että tästä ei tule yhtään mitään, mutta vähitellen huomasin, että ihmiset ymmärtävät minua ja minä ymmärrän ihmisiä, Aalpoel hymyilee.
Kansainvälisen työuran tehnyt ja lopulta Ouluun kotiutunut Johanna Kamunen työskentelee niin ikään markkinoinnin parissa. Työuran alkuvaiheet käynnistyivät Norjan kalatehtailta. Ylioppilastutkinnon jälkeinen välivuosi venyi viiteen, mutta nuo vuodet eivät menneet hukkaan. Mukaan tarttui norjan kieli ja paljon hyvää työkokemusta. Kamunen neuvoo nuoria kohtaamaan työelämän realiteetit jalat maassa.
– Elämä on nousuja ja elämä on laskuja. Vastoinkäymiset kuuluvat elämään. Se on normaalia, Kamunen opastaa ja antaa nuorille ajattelemisen aihetta.
– Kannattaa aina pitää lähellään sellaisia ihmisiä, jotka haluavat sinun onnistuvan. Ja vaikka omat päämäärät ja tavoitteet eivät olisikaan aina selkeitä, kannattaa siitä huolimatta tehdä jotakin. ”C’mon, do something” on hyvä lähtökohta ja asenne ihan jokaiseen aamuun, rohkaisee Kamunen.
Työntaitajiksi-tapahtuma kääntyy lopuilleen. Viimeiset kaverusporukat vetävät takkeja päälleen, näytteilleasettajat purkavat ständejään ja infopisteen väki pakkailee tavaroita.
Pesti-yksikön päällikkö Tuija Karppila BusinessOulusta on tyytyväinen.
– Pikkusen on jännitetty sitä, että löytävätkö nuoret paikan päälle. Päätös siirtää tapahtuma teatterilta tänne Tullisalin isompiin tiloihin osoittautui oikeaksi, hän sanoo.
Karppila kiittää kaikkia tapahtuman järjestämiseen osallistuneita, kävijöitä sekä näytteilleasettajia.
– Tällaiset suuret tapahtuvat ovat aina valtava ponnistus. Tätäkin tapahtumaa on ollut tekemässä suuri joukko ammattilaisia BusinessOulusta, Oulun kaupungista, Osao:lta sekä Ammattiopisto Luovilta. Mukana on ollut myös nuoria.
Työntaitajiksi on vuosittain järjestettävä tapahtuma, jolla on jo yli kymmenen vuoden historia. Nyt oltiin ensimmäistä kertaa Tullisalissa ja se kannatti, sillä yleisömäärä lähenteli neljää tuhatta kävijää. Mukana oli noin viisikymmentä näytteilleasettajaa; työnantajia, koulutusorganisaatioita sekä työelämätoimijoita. Tapahtuman tavoitteena on luotsata nuoria kohti omannäköistä ja mielekästä työelämää.
– Tapahtumasta kerätyt palautteet tullaan lukemaan tarkasti ja huolella ja niiden pohjalta on taas kiva lähteä kohti ensi vuotta, Karppila toteaa tyytyväisenä.