Työntaitajiksi-tapahtuman tavoitteena on tarjota elämänsä seuraavia etappeja suunnitteleville nuorille monipuolinen ja inspiroiva katsaus erilaisiin työelämän polkuihin. Tänäkin vuonna tapahtuma kasasi yhteen koulutustahoja ja työelämän edustajia. Inspiroivaa työelämätietoutta tarjoiltiin näytteilleasettajien pisteillä ja erilaisten puheenvuorojen muodossa.
Pikisalin lavaohjelmassa itsetuntemuksen tärkeys välittyi useista puheista, sillä se mahdollistaa oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisen ja sanoittamisen.
Toinen vahva näkökulma rakentui itselle merkityksellisen alan, työpaikan ja työtehtävien löytämiseen. Jokaiselle meille on tärkeää luoda yksilöllisesti sopiva työelämän polku – olimmepa nuoria tai askeleen pidemmällä työurallamme.
Tapahtuman avauspuheenvuorossa Mari Viirelä Oulun kauppakamarilta totesi jatkuvasti muuttuvan maailman olevan armollinen siinä, ettei nuorena tarvitse tietää, mitä haluaisi tehdä koko loppuelämänsä ajan. Tämän päivän työmarkkinoiden joustavuus mahdollistaa myös osaamisen monipuolisen hyödyntämisen.
Ensimmäinen etappi on oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen
Omaa alaa ja opiskelupaikkaa pohtiessa on tärkeää osata tunnistaa omat vahvuudet mielenkiinnonkohteiden lisäksi. Itseensä tutustumisen myötä tulevaisuuden valinnat rakentuvat luontevalle perustalle. Osaamisen sanoittamisen tärkeys korostuu niin opintojen suunnittelussa, kesätyön hakemisessa kuin myöhemmissäkin työuran vaiheissa.
Vahvuuksista ja osaamisista muotoillaan erottautuva ja edukseen oleva työhakemus ja CV. Hyvän hakemuksen tekeminen on mittaamattoman arvokas taito.
– Hakemuskirje ja CV ovat pääsylippu työpaikkahaastatteluun. Työnhakijan näkökulmasta ne ovat mahdollisuus rakentaa ensivaikutelmaa ja esitellä itseään. Työnantajalle ne ovat keino arvioida ja vertailla työnhakijoita, soveltuvuutta ja pätevyyttä, kiteyttävät Arja Aula-Matila ja Hanna Ruuska Arffmanilta.
Työhakemuksen ajatus on liittää yhteen hakija ja työtehtävä, kun taas CV tekee näkyväksi vahvuudet, osaamisen ja mielenkiinnon kohteita. Kun meriittejä ei vielä ole paljoa, kannattaa CV:hen kirjoittaa auki kaikki työelämässä hyödynnettävä osaaminen haettavan työn kannalta. Esimerkkejä näistä ovat opintoihin liittyvät kurssit, projektit ja lopputyöt sekä harrastukset, vapaaehtoistoiminta ja luottamustoimet, kuten vaikka tutortoiminta.
– Tärkeimmät asiat kannattaa kirjoittaa heti alkuun, sillä ammattirekrytoija tekee esivalinnan jo 10 sekunnissa. Hyvä työhakemus on myyntipuhe eikä esseen muodossa oleva CV. Huoliteltu kieliasu, avoimuus ja persoonallisuus ovat plussaa.
Itselleen sopivan työpaikan löytäminen oli keskiössä Nordeassa työskentelevien Anna-Leena Niinimaan ja Maios Aunolan pohdinnoissa – vastaahan työpaikan arvot omia arvojasi? Sopivuutta pitää peilata myös omien vahvuuksien ja haettavan tehtävän välillä.
– Kuinka sanoitan vahvuuksiani? Olen aikaansaava, työskentelen opintojen ohella. Olen ihmisläheinen, se on tärkeää asiakaspalvelussa.
Osuuskauppa Arinan Aino Saksio korosti myös omien vahvuuksien avaamista siten, millä tavalla ne näkyvät käytännössä.
– Voitte kysykää muilta, millainen persoona minä olen. On tärkeää pohtia, millainen persoona kyseiseen työtehtävään tarvitaan.
– Suosittelijaksi voi kysyä edellisen työnantajan lisäksi opettajaa, ohjaajaa tai valmentajaa. Rekrytointi on aina kilpailu, joten kannattaa käyttää kaikki mahdolliset kortit!
Työuralla etappeja ja erilaisia vaiheita on yleensä useita
Nuorten pohdinnat painottuvat oman alan valintaan, opiskelupaikan löytämiseen ja ensimmäisten työpaikkojen saamiseen. Sen vuoksi Elektrobitillä työskentelevä Laura Vähäsaari pohti puheenvuorossaan sitä, miten uravalintoja tehdään.
– Kun kysytään, mitä haluaisit tehdä isona, saadaan yleensä vastaukseksi ammatteja, jotka on helppo nähdä kuten poliisi, lääkäri, opettaja.. Todellisuudessa on hyvä pysähtyä tunnistamaan, mitä minkäkin näkyvän työn taustalta löytyy. Lääkärin työn taustalla on paljon erilaisia ammatteja, liittyen vaikkapa leikkaussalissa tapahtuvaan toimintaan, laboratorioon, tutkimukseen. Opettaja puolestaan käyttää työssään erilaisia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä, joiden taustalla on omat ammattilaisensa.
Ensimmäisenä tulee hahmottaa, millaiset asiat ovat kullekin itselleen tärkeitä. Lauralle työelämässä merkityksellisiä asioita ovat olleet luovuus ja ongelmanratkaisu, haasteet, vapaus ja joustavuus työssä, tiimityö, vaikuttaminen ja matkustaminen. Nämä ovatkin tulleet esille eri tavoin pitkin työelämän polkua.
– Vietät töissäsi todella paljon aikaa sun elämästä, kannattaa siis tehdä sellaisia asioita, mistä tykkäät ja mitä pidät merkityksellisenä. Pitää myös uskoa, että kaikki on mahdollista, kun on rohkeutta ja päättäväisyyttä.
– Työura ei ole vain suora viiva ylöspäin, vaan se voi mutkitella. Erilaisia virheitäkin tulee tehtyä matkan varrella, mutta ne tuovat aina mukanaan jotain oppimista, Laura kuvailee hymyillen, kokemuksen värittämällä äänellä.
Työelämä voi olla kokoelma erilaisia suuntia, joita pitkin voi syventää kertynyttä osaamista tai opetella kokonaan uusia asioita. Monipuolisen työuran rakentanut Olli Levaniemi BusinessOululta rohkaisi puheenvuorossaan elämään rohkeasti ja uteliaasti, itselle merkityksellisiä asioita toteuttaen. Verkostoitumisen tärkeyden vuoksi hän antoi viisi vinkkiä verkostoitumiseen:
- Tunnista ympärilläsi olevat verkostot.
- Rakenna uutta verkostoa ja ylläpidä vanhaa.
- Verkosto syntyy aidosta kiinnostuksesta.
- Anna, älä vain ota.
- Hankkiudu paikkoihin ja tilanteisiin, joissa voi verkostoitua.
Kosketus työelämään voi syntyä myös yrittäjyydestä
Koska työskentely työntekijänä ei ole ainoa tapa työllistyä, Työntaitajat-tapahtuman paneelikeskustelussa avattiin nuorten yrittäjyyttä yhtenä työelämän vaihtoehtona. Yrittäjyyden kuvailtiin olevan unelmia, intohimoa, luovuutta ja itsenäisyyttä.
Nuorelle ja yrittäjäpolkunsa alussa olevalle yrittäjälle äänen antoi Särki Clothingin Robi Tolonen, joka on valittu Pohjois-Suomen nuoreksi yrittäjäksi 2023.
– Vaatteiden suunnittelu on kiinnostanut minua jo pienestä pitäen. Yrittäjyys on parhaimmillaan itsensä ylittämistä, uusien asioiden kokemista, mutta pahimmillaan tosi stressaavaa ja yksinäistä, kun on paljon omien mielipiteiden varassa. Kysyn paljon mielipiteitä ja apua tuttavilta ja kavereilta, vertaistukea. Kyllä yrittäjällekin löytyy tukiverkostoa.
Robin matka yrittäjyyteen alkoi kouluun kytketystä Vuosi yrittäjänä -ohjelmasta, jonka jälkeen nuoren yrittäjän matka sai tukea Oulun Kesäyrittäjä-ohjelmasta. Kesäyrittäjyys helpotti muun muassa näkyvyyden rakentamista yhteisten myyntitapahtumien kautta.
– Parasta yrittäjyydessä on oman luovuuden hyödyntäminen, saa olla itsensä pomo ja se, että pääsee tapamaan huikeita ihmisiä. Toisaalta haasteena voi olla löytää armollisuutta itseään kohtaan, ei voi haalia enempää hommaa kuin pystyy tekemään.
– Yrittäminen edellyttää kaikkien resurssien ymmärtämistä ja hallintaa, pitää ymmärtää, mitä yhden myydyn tuotteen taustalla oleva kokonaisuus pitää sisällään – verkkokauppa, vaatteiden pakkaus ja toimittaminen.
Ensimmäistä kertaa myös englanniksi
Työntaitajat-tapahtumassa oli nyt ensimmäistä kertaa myös englanninkielinen ohjelmaosuus, jossa hahmoteltiin, millaisia osaajia tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan. Keskustelu tarjosi käytännön tietoutta kansainvälisille työnhakijoille ja vinkkejä työnhakuun suomalaisilta työmarkkinoilta.
– Suomi tulee tarvitsemaan 200 000 työikäistä ihmistä lisää vuonna 2023, kuvailee Pia Klemetti Paija Groupista suomalaisen työelämän tulevaisuusnäkymää.
– On hyvä ymmärtää talouden kokonaiskuvaa ja tiedostaa, missä raha liikkuu ja työpaikkoja luodaan. Tätä silmällä pitäen pitää tutkia työmarkkinoita löytääkseen ne työt, joita haluaa tehdä. Tulevaisuuden työmarkkinoiden painopisteitä löytyy ainakin data- ja teknologia-, turvallisuus-, terveys- ja kestävän kehityksen aloilta.
Oulun alueen työvoimatarpeet kohdentuvat esimerkiksi sairaanhoitajiin, varhaiskasvattajiin ja metallialan prosessien hallintaan, mutta myös mekaanisten laitteiden kokoonpanolinjoille, asiakaspalvelukeskuksiin ja siivoustyöhön.
Vakiintunut jalansija nuorten työelämätietouden rakentamisessa
Odotettu nuorten ammatti- ja työelämätapahtuma Työntaitajiksi järjestettiin 30. tammikuuta Oulun teatterilla. Tänä vuonna tapahtumassa arvioidaan käyneen 1 700 vierailijaa. Työntaitajat-tapahtuman taustajoukkoina ja järjestäjinä ovat olleet yhdessä Oulun kaupunki, BusinessOulu, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, OSAO, ammattiopisto Luovi ja Arffman.
Tapahtuma kokosi viihdyttävällä tavalla keinoja tutustua erilaisiin ammatteihin. Ammattikirjaston edustajat eivät olleetkaan kirjoja, vaan kysymyksiin vastaavia eri alojen ammattilaisia. Suosittuja olivat myös työnäytökset, joista vastasivat Ammattiopisto Luovin ja Koulutuskuntayhtymä OSAO:n opiskelijat. Leipuri-kondiittorit auttoivat kakkukoristeiden tekemisessä ja hurjempaa menoa sai kokeilla kone- ja tuotantotekniikan osastolla. Työnäytöksissä olivat edustettuina myös media-, logistiikka, ravintola- ja maatalousala sekä sosiaali- ja terveysala.
– Tapahtuma oli kaikilta osa-alueiltaan erittäin onnistunut. Erinomaisista kohtaamisista ja onnistumisista kertoivat myös työantajapuolen näytteilleasettajat. On upeaa, että saimme paljon nuoria mukaan tapahtuman käytännön järjestelyihin – infopalveluun, palautteiden hankintaan, videointiin ja valokuvaukseen. Haluankin kiittää kaikkien yhteistyötahojen lisäksi myös OSAO:n opiskelijoita ja Oulun kaupungin viestintäpajan nuoria upeasta tapahtumasta, kiteyttää Jarno Paasonen BusinessOululta.
Kiinnostusta herätti myös urakahvila, jonka asiakkaat saivat tarjoilujen kyytipoikana ammatinvalinnan ohjausta, tietoa opinnoista ja niiden suunnittelusta sekä kesätyönhausta. Konkreettisia vinkkejä annettiin myös työhakemuksen tekemiseen ja yrittäjyyteen liittyen. Keskustelukavereina olivat esimerkiksi ammatinvalintapsykologi ja opinto-ohjaajat.
Työntaitajiksi-tapahtuma tarjosi mahdollisuuden ja puitteet avoimelle keskustelulle ensimmäisiä työpaikkojaan etsivien nuorten ja työpaikkoja tarjoavien tahojen välille. Tapahtumaan osallistui noin 40 yritystä ja organisaatiota näytteilleasettajina. Tarjolla oli huikea määrä tietoa erilaisista työllistymismahdollisuuksista kuten työharjoittelu- ja oppisopimuspaikoista sekä kesä- ja kokopäivätöistä. Osallistuneista organisaatioista suurin osa tarjoaa reittejä työelämään myös ei suomea äidinkielenään puhuville.
