Oulun koulutuskuntayhtymä OSAO:n tiloissa sijaitsee robottien oppimis- ja kehitysympäristö. Sieltä löytyy muun muassa kuusi robottikoiraa, joita voidaan hyödyntää robotiikan ja ohjelmoinnin opetuksessa. Niiden kanssa opiskelijat pääsevät kokeilemaan robotiikan konfigurointia, käyttöönottoa, ohjelmointia, ohjaamista ja testaamista. Ohjelmointi tehdään python-kielellä ja järjestelmän käyttöönotto on helppoa, vaikkei ennakko-osaamista robotiikasta olisi.
Kahdesta robottikoirasta löytyy Lidar-tutka, joka mahdollistaa 2D- ja 3D-kuvan sekä sallii robotin tarkkailla ympäristöä 360 asteen laajuudella. Niillä onkin yhteensä viisi paria kalansilmäkameroita, joilla ne tutkivat ympäristöään. Lisäksi niissä on älykästä anturi- ja sensoriteknologiaa, joka mahdollistaa seurantaominaisuuden, ja uusia ominaisuuksia pystytään kehittämään lisää. Laadukkaat osat tekevät robottikoirista tottelevaisia ja kävelyn hallitsevia robotiikan edelläkävijöitä, joiden tulevaisuuden käyttömahdollisuuksista vasta osa on nähty. Tällä hetkellä robottikoiria käytetäänkin tutkimusalustoina erilaisille tutkimuslaitoksille, kouluille ja yrityksille, sillä sitä kautta saadaan helppo lähestymistapa kävelevän robotin toimintaan.
Robottikoirat painavat noin 12 kiloa. Niiden maksiminopeus on noin 12–15 km/h riippuen maastovaihtelusta, ja niistä löytyy myös juoksuominaisuus.
Robottikoirat työskentelevät vaarallisissakin olosuhteissa
Robottikoirat ovat hyödynnetään jo monissa tehtävissä. Ne pystyvät kävelemään, ylittämään esteitä ja liikkumaan monenlaisissa ympäristöissä. Niitä käytetäänkin muun muassa teollisuuslogistiikassa, valvonnassa sekä ongelmien paikannuksessa. OSAO:n RobIoT-hankkeen projektipäällikkö Janne Lyly kertoo, että yksi robottikoirien työskentelypaikoista ovat voimalaitokset.
– Robottikoirat voivat kiertää ja valvoa voimalaitoksen prosesseja ja mittareita sisällä ja ulkona, itsenäisesti tai ohjatusti. Ne mahtuvat ahtaisiin ja vaarallisiinkin paikkoihin, joihin ihminen ei voi mennä, joten niiden avulla voidaan tarkistaa tilanne. Ne voivat myös paikantaa ja hälyttää esimerkiksi vuodoista tai muista poikkeavista tilanteista voimalaitoksen toiminnassa. Koirilla on sähkölaitteiden tiiviydestä kertova IP-luokitus, eli ne voivat mennä myös märkiin paikkoihin.
Robotin ohjaimeen voi myös liittää kiinni matkapuhelimen, jolloin robotin matkasta saa livekuvaa ja tiedot ja kuvat voidaan tallentaa pilveen. Niiden kehityksessä hyödynnetään monenlaista teknologiaa, kuten antureita, sensoriteknologiaa ja ohjelmointikittiä. Ne voivat liikkua 2D- ja 3D-tutkien avulla, ja niiden maksiminopeus on noin 12–15 km/h.
RoboSoteLab yhdistää robotiikan ja sote-alan
Robottien toinen tärkeä käyttöala on sosiaali- ja terveydenhuolto. Oulun ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja OSAO:n tiloissa sijaitsevassa RoboSoteLabissa tutkitaan ja testataan robotiikkaa ja älyteknologiaa. Taustalla on EU-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on luoda valmiuksia ja edellytyksiä uusien teknologian ratkaisujen syntymiselle, edistää uudenlaisen teknologian käyttöönottoa sekä mahdollistaa yrityksille digitaalisten ratkaisujen soveltaminen ja kehitysvaiheen testaaminen todellisuutta vastaavissa sosiaali- ja terveysalan testaus- ja kokeiluympäristössä.
Lyly kertoo, että esimerkkejä robottien suorittamista tehtävistä voivat olla vaikkapa tuolijumpan ohjaus, vanhusten kotona avustaminen ja lääkkeiden otosta muistuttaminen, sekä ilon tuottaminen ja toiminnan ohjaaminen myös päiväkodeissa, kouluissa, messuilla ja yrityksissä. Seuraavaksi kehitysaskel onkin tekoälyn liittäminen robottiin.
– Henkilökohtainen toiveeni on, että näkisin robotin työskentelemässä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Haluamme luoda hoitajan, joka voisi suorittaa potilaan avustamana peruselintoimintojen, kuten kuumeen, hengitystiheyden tai verenpaineen mittaamista esimerkiksi odotushuoneissa, ja raportoida tiedot lääkärille. Tämä auttaisi nopeuttamaan hoitoprosessia ja vähentämään odotusaikoja, jolloin hoitohenkilökunnalle jäisi enemmän aikaa keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin ja palvella useampia ihmisiä.
RobIoT-hankkeen projektipäällikkö Janne Lyly esittelee robottikoiria ja Cruzr-palvelurobottia.
Alueellista yhteistyötä yritysten kanssa
OSAO tekee monipuolista yhteistyötä alueen yritysten ja hyvinvointialueen kanssa.
– Olemme sopineet yhteistyöstä Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kanssa, jotta voimme pilotoida robottikoiria siellä. Lisäksi olemme mukana Oulun Innovaatioallianssin (OIA) toiminnassa, jossa keskitymme älytietoliikenneverkkoihin ja data-analytiikkaan. Olemme myös tehneet benchmarkkausta ulkomailla ja tuoneet oppimisympäristön ja sen laitteet OSAOn kampukselle. Tavoitteenamme on edistää uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa ja kehitystä alueellisesti, Lyly kertoo.
Suunnitteluvaiheessa olevalle OSAO 3.0.-kampukselle ollaankin tällä hetkellä tekemässä ensimmäisen kerroksen laajuista tietoliikenneverkkoa roboteille. Tarkoituksena on, että robotti voi ottaa kampukselle tulevia opiskelijoita tai vierailijoita vastaan ja neuvoa tien tai saattaa perille oikeaan tilaan.
Alueelliseen kehittämiseen kuuluu myös yhteiskehittämisen toimintamalli. Robottikoirien käyttömahdollisuuksia voidaan tunnistaa ja vertailla alalla, minkä lisäksi suunnitellaan ja arvioidaan erilaisia käyttötapausskenaarioita ja arvioidaan niitä.